Milanan levy on nyt masterointia myöten valmis ja toivottavasti ilmestyy myyntiin vielä tämän vuoden puolella. Mun panos levyyn on tekstittäjän: sanoitin Ville Pusan sävellyksiä. Kaksi biisiä on ollut jo ulkona sinkkuina, Valehtelija ja Älä sano ei.
Projekti on ollut pitkä ja monivaiheinen, aloitimme levyn teon jo 2004. Levyn tuottaja Matias (Kupiainen, Minor Musicilta) on veivannut todella montaa eri versiota biiseistä ja osa kappaleista vaihtuikin vuosien saatossa. Sitä on demottu Musiikki ja Media -messuja (syksy 2004) myöten ja monilla keikoilla ympäri Suomea...
Juha Lottonen rakensi mulle kitaran (kitarani on kuvassa täällä) vuonna 1996, kuluneella viikolla keppini käväisi pikaisessa huollossa tekijänsä luona. Nauhanhionta ja sähkötyöt tekivät kitarastani kuin uuden, otin kepin pitkästä aikaa keikalle vain rakastuakseni siihen jälleen. Bluesy soundi houkutteli soittamaan vanhoja lickejä ja pitkiä ääniä, kitarani soi hyvin laulavasti.
Olin lukenut paljon kitaroita käsittelevää kirjallisuutta ja kokeillut montaa kitaraa ennen vuoden 1996 rakennuttamisprojektia, silti hämmästyin kuinka kevyt ja silti voimakassointinen kitarasta tuli. Pyynnöstäni Juha teki tiloja kitaran runkoon, Stratoksi keppini on puoli-akustinen. Juhan suosituksesta päädyimme leppään ja seetriin kitaran puiksi. Mikkeinä kitarassa on kaksi Seymour Duncanin Alnico II Prota ja yksi Classic Stack. Ne ovat heikkotehoisia mikkejä, valinnalla tavoittelin puun saundia enemmän esiin. Van Halenilta kopsasin ajatuksen mikkien kiinnittämisestä suoraan runkoon samasta syystä. Kiinnitystapa johtaa myös suurempaan kiertoherkkyyteen. En tiedä, olivatko ideani objektiivisesti totta...subjektiivisesti skitta saundaa lämpimältä ja paksuhkolta. Kiitokset Juhalle ennakkoluulottomasta projektista, hän ei tyrmännyt ideoitani kitaraa tehtäessä. Projektin jälkeen Juha kertoi rakentaneensa Les Paul -tyyppisiä kitaroita akustisilla tiloilla, joilla oli samoja ominaisuuksia. Olen kuullut sellaisen omistajalta tyytyväisiä mutinoita...
Systerini tais diggailla Dire Straitsista ja mä innostuin tästä levystä. Knopflerin saundi oli hieno ja pidin levyn teksteistä todella paljon.
Mun systerillä oli tää kasetilla, salaa häneltä kuuntelin tätä ja katsoin kansilehdestä tekstejä. Olen miltei varma, että opin englannin kielen näistä biiseistä. Andy Summers soittaa levyllä hienoja tekstuureja ja Policen saundi teki muhun syvän vaikutuksen.
Sain IV:n lahjaksi kun olin 13. Lahjan antaja ei tajunnut, mitä teki: kuuntelin vinyylin puhki vuosien saatossa, IV räjäytti tajunnan. Legendaarisesta Black Dogista legendaarisempaan Stairway To Heaveniin...
Deep Purple: Perfect Strangers
Kun kuulin nimikappaleen olin instant-fani.
Black Sabbathia kuunneltiin koulussa paljon ja niin sain vinkin tästä levystä. Ronnie James Dion laulu oli musta jotenkin vakuuttavaa ja Tony Iommin riffit jumalaisen väkeviä. Jostain ihmeen syystä mä oon diggaillu nimenomaan Heaven And Helliä, Mob Rulesia ja Live Eviliä Sabbathin tuotannossa, Dio rulaa...
Mä en tajunnu, miten voi olla samaan aikaan raskas ja niin kevyen oloinen. Eddien meno on kuin nyrkkeilijällä: kevyttä tanssia ja yhtäkkiä tulee tyrmäysjabi leukaan.
Yngwie J. Malmsteen: Marching Out
Yngwiessä ei sen sijaan ole mitään kevyttä. YJM:n heviin tykästyin, siinä on väkevää virtuoottisuutta, raskaita biisejä ja kauheeta tilua. Nuori mies oli vaikuttunut.
Gary oli hevikautenaankin hyvin bluesy. Tarkkaa tykitystä, erittäin väkevää soolokitaraa ja hyviä biisejä...
Ilkka Rantamäki, ensimmäinen skittamaikkani soitti mulle tätä levyä tunneillaan ja kai lainasikin sen mulle. Fuusiojazzkitaristeista Connorsin saundi oli maaginen, enemmän puhdasta kitaraa kuin Allan Holdsworthilla (joka siihen aikaan soitti paljon skittasynaa). Ilkka soitti mulle paljon muitakin kitaristeja ja taisin napata Ileltä diggailun Jukka Toloseen, Terje Rypdaliin ja Pekka Pohjolaan...
Vuosien varrella Stern on ollut se kitaristi, jota olen tainnut kuunnella eniten. Tästä levystä se alkoi...
John McLaughlin/Mahavishnu Orchestra: Inner Mounting Flame
Raakaa voimaa ja virtuositeettiä yhdistävä orkesteri oli tolkuttoman väkevä, haukoin happea kun kuulin Meeting Of The Spiritsin (levyn aloitusraita) ensimmäisen kerran.
Vernon Reidillä oli väkevä, jopa rujo särösaundi ja bändi, joka oli heavy, mutta silti rytmisesti svengaavampi...
Ensimmäinen levy, jossa rakastuin saundimaailmaan. Hyviä biisejä sekä Trevor Rabinin soitto ja saundit oli musta niin mageen kuulosia että kuuntelin kai tämänkin LP:n puhki
Steve Vai: Passion And Warfare
David Lee Rothin Eat 'Em And Smile ja Skyscraper olivat hienoja levyjä, tämä sen sijaan oli tolkuton.
Ericin saundia olen ihaillut kitaristeista eniten ja Cliffs Of Dover on edelleen äärimmäisen vakuuttava biisi.
Wayne Krantz: Long To Be Loose
Näin Krantzin jossain popjazzkonservatorion tilaisuudessa ja olin todella vaikuttunut. Krantzilla ei oo muuta kuin kitara, piuha ja vahvistin ja silti sen tyylittely ja saundi on ihan törkeen makeeta fuusiomeininkiä
---
Paljon on muitakin tärkeitä levyjä (U2, Metallica
, Sting
, kaikki brasilialainen musiikki), joita on tullut kuunneltua vuosien varrella. Nämä tulivat mieleen pohtiessani omia vaikuttajiani, sitä mikä mulle on ollu merkityksellisintä.
Tsekkaa tämä lyhyt harjoitus, jos mielit olla jonkin verran seikkailunhaluisempi sooloissasi. Harjoituksen sointujen päälle voisi soittaa d-mollipentatonista tai d-luonnollista mollia, mutta näillä ideoilla saa hevarikin uutta verta soittoonsa.
Sovella kromaattisia ideoita rockiin
Petri Somer ja Jussi Humaljoki pyörittävät nykyään musantuotantofirmaa Punctual Partners Oytä, joka avasi jokin aika sitten verkkosivut. Punctualin kautta saa mm. Wall Street Bandia keikalle...
Huomasin selatessani kävijätilastoja, että musiikkisanasto on yleinen hakutermi näillä sivuilla. Olennaisia musiikkisanoja on pop/rock/metal/jazz/tms. -musiikissa vähän:
| Sana | Selitys |
| acc. (accelerando) | kiihdyttäen |
| rit. (ritardando) | hidastaen |
| D.S (Dal segno) | Tästä kohdasta hypätään segno-merkkiin |
| D.C (Da capo) | Tästä kohdasta hypätään nuotin alkuun |
| Coda | Merkistä codaan eli erikseen kirjoitettuun nuotin loppuun |
| ad lib. (ad libitum) | Vapaasti mukaillen (soita soolo) |
| rubato | ilman pulssin tuntua eli kohtuullisen vapaasti rytmiä mukaillen |
| a tempo | palataan tempoon |
| 8va | soitetaan oktaavia korkeammalta |
Näillä pääsee alkuun, en muista pitkään aikaan muita merkkejä lapuissa nähneeni.
Ympäristöihmiset perustelee vihreitä uskomuksiaan hirveen harvoin nykyään tieteellisillä faktoilla, jengi blastaa saarnansa fiilispohjalta. Seuratessani maailman tapahtumia silloin tällöin, olen ollut huomaavinani joidenkin tuttujen parissa ympäristöasioissa ryppyotsaista umpimielistä kritiikittömyyttä. En väitä et mulla olis parempaa tietoa asiasta, mut tämäkin artikkeli saa mut vähintään epäröimään vihreen jengin höpötyksiä: Greenspirit Strategies - Greens Have Lost Their Way…
Siirsin oman Rss-syöttöni feedburner.com:iin, koska uudessa on lisäpalveluja lukijoilleni: add to del.icio.us ja email this! Syöttöni add to del.icio.us -toiminto helpottaa sua lisäämään kiinnostavat juttuni kirjanmerkkeihisi. Del.icio.us on kirjanmerkkipalvelu, jonka etu on siinä että pääset kirjanmerkkeihisi koneelta kuin koneelta missä päin maailmaa tahansa ja saat jaettua kirjanmerkit muillekin. Email this! -linkillä saat meilattua frendillesi helposti sen juttuni, jonka häntä saattaisi kiinnostaa. Helmi homma, mikäli mulla on maistuvaa luettavaa... Vanhat syötöt toimivat edelleen, mutta kannattaa tilata itselleen uusi.
Uuden feedin osoite on http://feeds.feedburner.com/mikaelsuomela
On mukava saada palautetta ihmisiltä, haluaisin tietää mitä juttuja täällä vois olla lisää. Onko tarvetta uudelle kitaramatskulle, keikkatarinoille, jollekin ihan muulle? Kirjoita vieraskirjaan ja kommentteihin ehdotuksia tai meilaa mulle. Poistin palaute-lomakkeen, koska ainoat yhteydenottajat sen kautta olivat spämmibotteja. Mulla on edelleen hankaluuksia nettispämmiveijarien kanssa, ovat kekseliäitä kiusanhenkiä...
Muualla-linkkiosastoon lisäsin Minor Music Oyn, Wall Street Bandin ja Caipirinhan sivut. Poistin pari blogia, joita en ole seurannut aikoihin sekä rajusti vanhentuneen Brasil-linkit-sivun.
Clube Brasilissa fiilistellään Vappu-festaa uusissa tunnelmissa stadin keskustassa, Ravintola Eatzissä!!!
Tarjolla musaa 2:ssa kerroksessa:
3 livebändiä:
- Caipirinha Caipirinha feat. Sergio Bastos (Musica popular brasileira)
- Suhinators (Reggae)
- Sambacana (Batucada & Dancer)
3 DJ:tä:
- Magic Sam
- Damien
- Rideon
Sunnuntaina 30.4., bileaika 21-04, Liput 10 �, Ravintola Eatz Mikonkatu 15.
Liput ennakkoon Eatzin alakerran baarista tai Tiketistä Forum 3. krs. Yrjönkatu 29 C.