In English:
Ota yhteyttä
Mun saitti RSS:nä
Linkkejä muualle:
Anneli veti vuoden vikan show’nsa 16.12. Turun messu- ja kongressikeskuksessa 1200 ihmisen seuratessa tätäkin äänen ja valon juhlaa. Show oli erityisesti vahvistettu yhdellä lisätanssijalla ja lisäkosketinsoittajalla, jotta tapahtuma olisi vieläkin ylellisempi…uusia biisejäkin saimme vielä soundcheckissä. Mukana oli tietysti myös ihmisten rakastama Hortto Kaalo eli Taisto ja Feija, Kaiken kaikkiaan Turun konsertti oli varsinainen spektaakkeli.
Matkatessamme Turkuun pääsin esittelemään teknisiä taitojani auton sulkien vaihdossa, kuljettajamme päätti tauolla ostaa sulat, mutta ei sitten hallinnutkaan niitten asentamista…siinä sitten mietittiin miehissä kuinka sulka laitetaan paikoilleen…minullahan kun ei ole edes ajokorttia… mutta sain kuin sainkin sulkaa vaihdettua ja niin matka konserttiin pääsi jatkumaan.
Erikoisen hieno, mutta hivenen pimeä ja kylmähkö ilta Turussa jatkui Unto Wirkkalan Groovalistic –meisingillä ravintola Fortessa…show oli jälleen aivan vuosikerta-Untoa: kun pääsin paikalle huomasin joutuneeni keskelle sellaista lakkasadetta, että meinasin tukehtua. Unto oli hoitanut pakettiin mukaan muotishow’n, jota sitten paikallinen kampaamokoulu antaumuksella hoiti. Tämän jälkeen pääsimmekin asiaan ja rokki soi kansalaisille. Ensin Unto tulkitsi omaan karismaattisen hellään tapaansa muutaman laulun ja sen jälkeen lava olikin suvereenisti Daniel De La Vegan, joka breikkasi-tanssi-lauloi-hymyili-kiipeili-huohotti kansan aivan totaaliseen hurmioon.
Tyytyväisinä pääsimmekin poistumaan kahden vanimme muodostamalla eskaaderilla kohti Helsinkiä. Matkaan toi aivan uuden aspektin Jenna ja Minna, joitten spektaakkelinomaiset tukkalaitteet herättivät suurta huomiota huoltoasemilla.
Vuoden viimeinen keikka oli Grupo Café Copacabanassa keskiviikkona 19.12. Keikassa sinänsä ei ollut mitään erikoisen ihmeellistä, me taisimme olla kaikki vain aika helpottuneita siitä, että joululoma alkaa…ihmisiäkin oli aika vähän liikkeellä. Kuulemma soitimme aika lujaa – näin oli joku vanhempi herrasmies todennut seuraavana päivänä Rikulle ( Cafén primus motor ), joka Caipiksessa tuuramassa…ja mä kun luulin että mä en oo koskaan soittanut niin hiljaa;). Oikeasti mulla nousi fiilikset siitä, että mä saan olla samalla lavalla kaikkien Cafélaisten kanssa – mä nostan niille tyypeille oikeasti hattua.
Seuraavana päivänä saimme parasta viihdettä: Urpparit (=Urban Tale…) veti keikan Jortsumestarissa. Paikalla oli aika vähän ihmisiä, mutta sitäkin lämpimämpi tunnelma. Orkesterin ystävät olivat kokoontuneet sinne joukolla. Keikka meinasi päättyä nolosti kun Karin (Välimäki, rumpali) basarispedu päätti lakkoilla, mutta onneksi yleisön joukosta löytyi nopeasti neuvokas spedutohtori, joka sai leivottua spedusta toimivan. Ilta jatkuikin sitten pitkään, kiitokset vaan Somerille jatkoista…
Me emme voi antaa bailaamisen tyrehtyä heti alkuunsa ja Cafén pikkujoulut vietettiin perjantaina urheilun, saunomisen ja ylenpalttisten tarjoilujen nautiskelun merkeissä. Kiitokset vaan Kukkikselle ja Tommille, jotka toimivat illan isäntäparina. Manala toimi jatkomestana, Gepardi viihdytti hienosti ja oli erittäin huvittavaa seurata Jean S:n poikain pikkujoulua…
Kaikki tämä juhliminen käy voimille ja voimia pitää saada jostain lisää. Niinpä olenkin käynyt Gold’s Gymillä, joka nyt vuoden alusta valitettavasti sulkee ovensa. Sali on ollut toinen kotini keväästä saakka ja rapakuntoisesta läskistä siasta alkaa vähitellen muotoutua ihan ihminen. Mä todella diggaan sitä touhua ja voin lämpimästi suositella painonnostoa jokaiselle. Nyt vaan pitää löytää uusi sali.
Taru sormusten herrasta oli myös hieno elämys. Mä oon ollut Tolkien –fani niin pitkään kun mä muistan. Diggailu alkoi mun osaltani skidinä kirjasta Maamies ja Lohikäärme ja sielustani on sen jälkeen löytynyt iso sopukka Tolkienin tuotoksille. Onneksi nyt ilmestynyt elokuva on oikea tribuutti kirjalle, eikä tuhoa sitä niin kuin moni leffa on sitä ennen kirjalleen tehnyt.
Sain viimeinkin ostettua kauan himoitsemani EMG:t valkoiseen stratooni: 89-SA-SA. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen ( mä kun oon niin pirun hyvä kolvaaja… ) sain mikit kiinni ja nyt potkii ihan eri lailla kuin ennen.
Näistä asioista mä oon vuoden mittaan diggaillut:
Radio: Radio Helsinki ja Sputnik
Raflat: Manala, Oljenkorsi, Lost & Found ja Mocambo
Kirjat: Himanen: Hacker Ethic, Proulx: Kirottu Harmonikka, David Eddings: koko tuotanto, Tolkien: koko tuotanto, Antonio Damasio: Feeling Of What Happens, Welsh: Peter Grant (The Man Who Led Zeppelin) ja monta muuta
Musa: Erykah Badu, Texas, LeeAnn Rimes, John McLaughlin, Anastacia, G3, Robbie Williams, Deep Purple ja moni muu…
Annie on pieni punatukkainen tyttö, jolla on pakonomainen tarve laulaa. Musiikkiteatterikoulu Musti juhli 5-vuotista olemassaoloaan Gloriassa Annie -musikaalilla. Annien rooleissa vaikuttivat ystäväni Jussi, Tuuli, Minja, Juha, Tuukka ja monet muut, oli hauskaa myös löytää basson varresta Järvelän Antti. Musiikki olikin illan parasta antia, laulu toimi hienosti eikä bändikään ollut suinkaan hassumpi. Kolmituntisena esityksenä show olisi ehkä kaivannut hivenen kiteyttämistä ja editointia, olkoonkin että kyse oli musikaalista, jossa laulut ovat pääosassa. Juonihan oli musikaaleille ominaiseen tapaan todella köykäinen.
Olin katsomassa Annieta Venäläisen Jampan kanssa ( hän on myös ollut Mustissa aikanaan... ) ja puhelimme kaikenlaista, mistä selvisi että hän oli esiintymässä pienessä sivuroolissa Akhnatonissa. Akhnaton on Mika Waltarin hieno näytelmä, jonka vuonna 1999 toteutti Hannu Huuskan työryhmä. Kävin katsomassa sitä, luettuani juuri sitä ennen Sinuhen uudelleen. Vieläkin muistuu mieleen että näytelmässä oli hieno fiilis.
Jamppaa, mua ja Erkkaa yhdistää Gold's Gym. Treenikaverini Erkka oli onnistunut juttelemaan Gold'sin pikkujouluihin Urban Talen soittamaan, joten tiedossa on hyvät bileet. Paljoa ei tosin voi bailata, sillä sunnuntai on valitettavasti työpäivä.
Sain eilen Bormanin Tuomolta hassun minidiscin sunnuntain iltakeikan materiaaleista, luvassa on hassuja metalliversioita poppiralleista...Tuomo totesi illan laulajasta Danielista: "..siis se on tähti..niinku Ricky Martin mut vaan parempi..joo...kaikki mimmit on ihan kuumina, ne niinku vaati viime keikalla Danielia riisumaan paitansa ja kaikkee...". Mä odotan sunnuntaita jännityksellä;)
Huomenna on äksöniä!: Ensin pitää mennä tsiigaa Annie -niminen musikaali Gloriaan ( tähtinä mm. Jussi Humaljoki, Tuuli Immonen ja monia muita ). Kuulemma odotettavissa on hyvä show, ainakin teatterikoulu Mustin ihmiset niin väittävät.
Annien jälkeen me siirrymme Jusban ja Tuulin kanssa Iso Roballe Leijuvaan Lahnaan vetämään L-klubia. Poppia, soulia ja muita herkkuja tarjoillaan setin verran - ja vielä yleisölle ilmaiseksi! Mun soitannat ei kuitenkaan vielä pääty siihen sillä Baker's Pubissa on jamit housebändinä Mr. C.
Soitto jatkuu viikonloppuna Turussa, sunnuntaina olen ensin Anneli Sarin kanssa jossain gaalassa ja sen jälkeen on vuorossa Forte ja Untsi-shöy eli Groovalistic.
Meill oli villi reissu Poriin Caipiksen kanssa, soitimme oikein hauskan (ja kostean...) keikan Bar Monossa keskiviikkona. On aina nasta nähä uusii mestoi ja sitä paitti mä jotenkin diggailen Poria - onhan sitä tullut vietettyä esim. neljätoista Pop/Jazz-leiriä Porin liepeilla aikoinaan.
Pori on toki parhaimmillaan jatsien aikaan, näin talvisin se ei oo aivan yhtä vilkas paikka. Tosin kun tätä ennen olin siellä pari kuukautta sitten Anneli Sarin keikalla niin bailut oli silloinkin aika hurjat...
Ach, elämä on näin joulun alla yhtä kekkeriä...pikkujouluaika taitaa olla kuumimmillaan;)
Tänään tuli telkkarista Top Gun ja se oli just niin korni ku mä muistinkin. Oi ihanaa kahdeksankymmentälukua! Toivottavasti se ei palaa...ei vaan silloinhan minäkin sain nauttia teini-elämästä;) Top Gun toi kyllä niitä muistoja paljonkin mieleen...muistaaks jengi vielä Byggan ja Tavastian viikonloppudiskot?