Mikael Suomela: Kitaransoittoa ja bittivirtaa

Uutiset, eilen

Ylen nettisivuilla oli eilen uutinen siitä, kuinka jotain ryhmää suomalaisia kansalaisjärjestöjä oli kovasti huolettanut joidenkin kehitysmaiden ruokatalous. Näitten kansalaisjärjestöjen mielestä WTO on huono organisaatio, sillä se yrittää edistää vapaakauppaa kaikkien maiden välillä. Jostain syystä kehitysmaiden ei tulisi kuulua vapaakaupan piiriin maataloutensa puolesta, kulkee järjestöjen ajatuksenjuoksu. Järjestöjen mielestä kehitysmaiden tulisi saada pitää “omaleimainen maataloutensa” eli tulla toimeen niillä menetelmillä mitkä on länsimaissa hylätty tehottomina jo aikaa sitten… Sitten mietitään, että miksi kehitysmaissa nähdään nälkää…

Ehkä ratkaisu voisikin löytyä täydellisestä maataloustuotteiden kaupan vapauttamisesta kaikkien maailman maiden välillä? Ainahan sitä siunaillaan kuinka kilpailu on hyvästä? Eikö juuri tällaisessa asiassa kilpailu olisi omiaan?

Sana vielä pakolaisista (nyt pakolaisvastaisten kannattaa mennä jollekin toiselle sivulle). Harvoin kuulee pakolaisista mitään hyvää sanottavan, kuitenkin musta tuntuu että juuri pakolaisia pitäis kunnioittaa. Pakolainen on ihminen, joka on päättänyt, että hän ei halua enää niellä paskaa ja pakkovaltaa. Hän on ihminen, joka yrittää tehdä jotain omalle elämälleen! Eikö juuri sellaisen pitäisi herättää kunnioitusta? Me sen sijaan kohtelemme heitä kuin karanteenipotilaita, jotka kantavat jotain vaarallista tautia. En usko, että heille tulee antaa rahaa. Sen sijaan uskon, että heille tulee kertoa että tässä maassa puhutaan suomea tai ruotsia, että heidän kannattaa opetella jompaa kumpaa kieltä, ruveta tekemään/etsimään töitä ja ansaita rahansa meidän muiden tavoin. Mitä ihmiset kuvittelee että suomalaiset lähtivät muista maista aikoinaan hakemaan?