Mikael Suomela: Kitaransoittoa ja bittivirtaa

Anneli veti vuoden vikan show’nsa

Anneli veti vuoden vikan show’nsa 16.12. Turun messu- ja kongressikeskuksessa 1200 ihmisen seuratessa tätäkin äänen ja valon juhlaa. Show oli erityisesti vahvistettu yhdellä lisätanssijalla ja lisäkosketinsoittajalla, jotta tapahtuma olisi vieläkin ylellisempi…uusia biisejäkin saimme vielä soundcheckissä. Mukana oli tietysti myös ihmisten rakastama Hortto Kaalo eli Taisto ja Feija, Kaiken kaikkiaan Turun konsertti oli varsinainen spektaakkeli.

Matkatessamme Turkuun pääsin esittelemään teknisiä taitojani auton sulkien vaihdossa, kuljettajamme päätti tauolla ostaa sulat, mutta ei sitten hallinnutkaan niitten asentamista…siinä sitten mietittiin miehissä kuinka sulka laitetaan paikoilleen…minullahan kun ei ole edes ajokorttia… mutta sain kuin sainkin sulkaa vaihdettua ja niin matka konserttiin pääsi jatkumaan.

Erikoisen hieno, mutta hivenen pimeä ja kylmähkö ilta Turussa jatkui Unto Wirkkalan Groovalistic –meisingillä ravintola Fortessa…show oli jälleen aivan vuosikerta-Untoa: kun pääsin paikalle huomasin joutuneeni keskelle sellaista lakkasadetta, että meinasin tukehtua. Unto oli hoitanut pakettiin mukaan muotishow’n, jota sitten paikallinen kampaamokoulu antaumuksella hoiti. Tämän jälkeen pääsimmekin asiaan ja rokki soi kansalaisille. Ensin Unto tulkitsi omaan karismaattisen hellään tapaansa muutaman laulun ja sen jälkeen lava olikin suvereenisti Daniel De La Vegan, joka breikkasi-tanssi-lauloi-hymyili-kiipeili-huohotti kansan aivan totaaliseen hurmioon.

Tyytyväisinä pääsimmekin poistumaan kahden vanimme muodostamalla eskaaderilla kohti Helsinkiä. Matkaan toi aivan uuden aspektin Jenna ja Minna, joitten spektaakkelinomaiset tukkalaitteet herättivät suurta huomiota huoltoasemilla.

Vuoden viimeinen keikka oli Grupo Café Copacabanassa keskiviikkona 19.12. Keikassa sinänsä ei ollut mitään erikoisen ihmeellistä, me taisimme olla kaikki vain aika helpottuneita siitä, että joululoma alkaa…ihmisiäkin oli aika vähän liikkeellä. Kuulemma soitimme aika lujaa – näin oli joku vanhempi herrasmies todennut seuraavana päivänä Rikulle ( Cafén primus motor ), joka Caipiksessa tuuramassa…ja mä kun luulin että mä en oo koskaan soittanut niin hiljaa;). Oikeasti mulla nousi fiilikset siitä, että mä saan olla samalla lavalla kaikkien Cafélaisten kanssa – mä nostan niille tyypeille oikeasti hattua.

Seuraavana päivänä saimme parasta viihdettä: Urpparit (=Urban Tale…) veti keikan Jortsumestarissa. Paikalla oli aika vähän ihmisiä, mutta sitäkin lämpimämpi tunnelma. Orkesterin ystävät olivat kokoontuneet sinne joukolla. Keikka meinasi päättyä nolosti kun Karin (Välimäki, rumpali) basarispedu päätti lakkoilla, mutta onneksi yleisön joukosta löytyi nopeasti neuvokas spedutohtori, joka sai leivottua spedusta toimivan. Ilta jatkuikin sitten pitkään, kiitokset vaan Somerille jatkoista…

Me emme voi antaa bailaamisen tyrehtyä heti alkuunsa ja Cafén pikkujoulut vietettiin perjantaina urheilun, saunomisen ja ylenpalttisten tarjoilujen nautiskelun merkeissä. Kiitokset vaan Kukkikselle ja Tommille, jotka toimivat illan isäntäparina. Manala toimi jatkomestana, Gepardi viihdytti hienosti ja oli erittäin huvittavaa seurata Jean S:n poikain pikkujoulua…

Kaikki tämä juhliminen käy voimille ja voimia pitää saada jostain lisää. Niinpä olenkin käynyt Gold’s Gymillä, joka nyt vuoden alusta valitettavasti sulkee ovensa. Sali on ollut toinen kotini keväästä saakka ja rapakuntoisesta läskistä siasta alkaa vähitellen muotoutua ihan ihminen. Mä todella diggaan sitä touhua ja voin lämpimästi suositella painonnostoa jokaiselle. Nyt vaan pitää löytää uusi sali.

Taru sormusten herrasta oli myös hieno elämys. Mä oon ollut Tolkien –fani niin pitkään kun mä muistan. Diggailu alkoi mun osaltani skidinä kirjasta Maamies ja Lohikäärme ja sielustani on sen jälkeen löytynyt iso sopukka Tolkienin tuotoksille. Onneksi nyt ilmestynyt elokuva on oikea tribuutti kirjalle, eikä tuhoa sitä niin kuin moni leffa on sitä ennen kirjalleen tehnyt.

Sain viimeinkin ostettua kauan himoitsemani EMG:t valkoiseen stratooni: 89-SA-SA. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen ( mä kun oon niin pirun hyvä kolvaaja… ) sain mikit kiinni ja nyt potkii ihan eri lailla kuin ennen.

Näistä asioista mä oon vuoden mittaan diggaillut:

Radio: Radio Helsinki ja Sputnik

Raflat: Manala, Oljenkorsi, Lost & Found ja Mocambo

Kirjat: Himanen: Hacker Ethic, Proulx: Kirottu Harmonikka, David Eddings: koko tuotanto, Tolkien: koko tuotanto, Antonio Damasio: Feeling Of What Happens, Welsh: Peter Grant (The Man Who Led Zeppelin) ja monta muuta

Musa: Erykah Badu, Texas, LeeAnn Rimes, John McLaughlin, Anastacia, G3, Robbie Williams, Deep Purple ja moni muu…